Viruksia ja tulehduksia - Viruses and infections

Voi kökkö!
Oh, sh..gar!

Nythän on käynyt niin, 

että se kuuluisa 'Joku Muu' on ilmeisesti ottanut sähköpostini käyttöönsä.

Murr..ärsyttää!
Right now it looks like 'Someone Else' might be using my email account.
Grr...annoying!

Jos siis olet saanut epämääräistä postia osoitteesta

piikon.oma@hotmail.com,

Pahoittelen kovasti!

Osoite on nyt tarkistuksessa ja toistaiseksi suljettu.
So, if you have received strange e-mails from 
piikon.oma@hotmail.com
My apology. Sorry!
My address is currently in check and closed for now.

Tämän lisäksi,
And what's more,

viime viikolla molemmat silmäni tulehtuivat.
last week my both eyes got an infection.

Murr...ärsyttää!
Grr...annoying!

Koska näkökyky on nyt hivenen sumuisa, 

miniaskartelut ovat jääneet pöydälle odottamaan selkeämpää päivää.

 Because I can't see very well now
I had to leave my mini things to wait for clearier days.

Viikonlopun aikana teki kuitenkin mieli tehdä jotain
ja sainkin viimein virkattua valmiiksi pienen 1:1 maton.
Kun virkkaa isolla koukulla numero 7, ei tarvitse nähdä kovin tarkasti. Ü
But by the weekend I had to make something and...
I crocheted a little 1:1 carpet.
  When the hook is size seven, there's no need to see so well. Ü

Toivottavasti parempia uutisia ensi kerralla.
I hope to have better news next time.

Leppoisaa elokuuta kaikille! 

Sweet August to every one!

Nukke- ja nallemarkkinat Helsingissä 6.11.2011 The doll and teddy bear fair

Ensimmäiset luukut joulukalentereista on avattu.
Vaan minäpä kerron teille vierailustani Helsingin Nukke- ja nalle markkinoille.
Matkaa olin suunnittelut jo pitkään. Viime metreillä reissu oli jo peruuntua huonojen kuljetusyhteyksien ja matkaseuralaiseni muiden menojen vuoksi.
Markkinoita edeltäneenä iltana tein päätöksen lähteä aamulla kello 7.00 bussilla kohti pääkaupunkia. Sisareni saapuisi määränpäähän paikallisella Järvenpäästä ja tavattaisiin 'siinä postin nurkalla'.

Aamu alkoi vaikeasti. Taksikeskuksessa ei vastattu ja alkoi tulla kiire. Lopulta taksi tuli nopeasti ja kuski oli oikein mukava nuori nainen. Hän ajoi aivan bussin oven viereen missä bussin kuljettaja toivotti hyvät huomenet.

Siinäpä istuin sitten isossa linja-autossa, ainoana matkustajana ja odottelin lähtöä. Ohimennen kysäisin kuskilta, jotta käyhän sulle electron-kortti maksuvälineeksi. No ei käynyt! Voi hyvänen aika tavaton!
I was not born yesterday! Olisihan tämä nyt pitänyt tietää ja muistaa.

Vaan ei hätää, sanoi ystävälinen linja-auton kuljettaja ja lupasi käyttää minut Joutsassa pankkiautomaatilla. Tasaisessa kyydissä vaivuin unten maille ja havahduin vasta kun kuskini ilmoitti että, 'nyt olis sitten pankkiautomaatti.' Minä tyttö kipaisin rahat seinästä,
maksoin matkani ja jatkoin uniani.

Helsingissä löysin sisareni ja hän löysi minut postin kulmalta kuten sovittu oli. Kävelimme suorinta tietä markkinapaikalle. Kiersimme kaikki pöydät monta kertaa ja pieniä ostoksiakin tehtiin.

 Tässä ovat messuostokseni.
Here are my purchases from the fair.

Kynttilät ja jauhopussi/candles and flower -Leea

Pölyhuiska/pölyhuiska/duster -Nohnon Nukkekoti

Kyltit/signs-Nalletalo

Hiukset/hair-Tarun nuket

Jätskit/ice creams-unknown, sorry

Nukentekijä Tarukin tavattiin

ja saatiin hiuskiinnityskoulutusta.

Kiitos ja terkkuja!

Markkinoitten jälkeen menimme  Stockmannille kiertelemään ja ihastelemaan joulukoristeita. Syödäkin ehdittiin ennen  kuin lähdettiin junalla kotia kohti.

Junassa aloimme tutkia päivän saldoa. Mitäs tulikaan ostettua!? Arvatkaas, minun miniostoksiani ei löytynyt mistään!!! Surkeana istuin laukku ylösalaisin sylissäni ja voivottelin. Enpä olekaan aikaisemmin hukannut mitään tällä tavoin. Mitä nyt kerran heitin Lontoossa kotimatkan bussiliput roskiin...

Kotiin päästyäni keksin sitten soittaa ruokapaikkaan ja Stockalle,
josko tavarani olisivat löytyneet. Ja taas ihme!
Pikkuinen pussukkani oli Stockmannin löytötavaratoimistossa.
Valitettavasti eivät luvanneet tätä pientä minigrip-pussia minulle postissa lähettää, vaikka olisin maksanut postikulut. Onneksi kuitenkin säilyttävät hukkuneita tavaroita niin pitkään kunnes noudetaan.

Eilen tyttäreni kävi Helsingissä. Meni Stockmannin info-pisteeseen ja sanoi: 'Täällä pitäisi olla sellanen ihan pieni pussi, jossa on sisällä jotain jauhoa......'

 Että sellainen markkinapäivä!

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.:D

The HAPPY END!

Mikä tämä on? What is this? Hmmphh...

Täällä Söpökadullahan on siis aina hauskaa,
elämä hymyilee ja kaikilla on hyvä mieli!
Tällä hetkellä hymyilenkin oikein hampaat irvessä ja poskilihakset krampissa!!!
Hmmph...Totesin jälleen, ja myönnän sen avoimesti,
minulla ei ole hajuakaan tietokoneiden sisäisestä elämästä!!!!!
Vai näyttääkö blogini nyt Söpökadulta?
Piti vain kokeilla yhtä 'pikku' muutosta ja arvatkaa, olin jo itkun partaalla,
luulin että kaikki katosi! Voi Apua!!!
Enkä saanut enää vanhaa pohjaakaan järkevästi palautettua:(
No, nyt mennään tällä vähän aikaa, koska en uskalla koskea mihinkään.
Etsiskelen edelleen mieleistäni blogipohjaa: katu, taloja, kukkia, lintuja...

WHAT IS THIS??
Tunnistaako kukaan tälläaista isoa perhosta?
Se asusteli viime viikolla päivän olohuoneemme ikkunalla
ja illan tullen tyttäreni vei sen ulos.

Last week I found it on my livingroom window.

Terveisiä Retuperältä!

Todellakin! Harjoittelen tätä tietokone hommaa. Ärsyttää kun en osaa ja sitten vielä painelen vääriä nappuloita.
Pari päivää sitten onnistuin poistamaan kaikki laskurit!!! VOIAPUA!!!
Kävijöiden määrä löytyi, mutta kartat meni uusiksi :(
No, nyt on uusi kartta ja laitoin tollasen lippujutunkin,
koska se on mielestäni hieno :)
Kävijät, kartat ja liput eivät taida nyt ihan täsmätä.
Mutta ei haittaa! Täällä Söpökadulla on aina rauha ja kaikilla hyvä mieli , vaikka menisi sikinsokin:) TRAl-lal-LAL-la-LAA! ;D

Syntymäpaikka kun on sydänsuomen....

Tildailun, nukkiksen ym. näpertelyjen lisäksi yritän (pakko)liikuttaa itseäni.
Tällä viikolla liikuntasuoritukseni ovat aika hyvällä mallilla.
Keskiviikkona joogasin, maanantaina vesijuoksin ja sunnuntaina sauvakävelin.
OLEN YLPEÄ ITSESTÄNI!

Kuvat on otettu kotikaupungissani järvenjäälle auratulta luisteluradalta. Oli aurinkoinen pikkupakkaspäivä ja moni muukin oli lähtenyt laillani ulkoilemaan.

Harjoittelen aktiivisesti myös tätä blogintekoa. Tämä on niin hauskaa!
Tosin aina ei naurata, koska tämä tietokone ei ymmärrä minua.
Typerä, typerä kone! Heittelee kirjotukset miten sattuu, ei löydä mitä pitäisi, hukkaa äärettömän tärkeät asiat... Ehkä, siis ehkä ja toivottavasti jonain lempeänsuloisena päivänä minä ymmärän tätä konetta.
Ja onhan tämä niin hauskaa: nytkin olen vaihtanut blogipohjan vain siksi että, osaan.

OLEN YLPEÄ ITSESTÄNI! Taas!