Viikonloppuna juhlimme tyttäreni 18-vuotis syntymäpäivää.
Tämä tarkoittaa, että virallisesti meillä ei ole enää yhtään lasta!
Olemme lapseton pariskunta!
Kotimme on neljän aikuisen talous!
Uskomatonta! Mihin se aika meni?:)
Elokuussa 1999, yhtenä tavallisena sunnuntaina,
kirjasin ylös kuusi vuotiaan tyttäreni päivän touhuja seuraavasti:
Onko löytynyt uusi lintulaji?
-Kas, niitähän on siellä pari!
Ne taitaa olla keskenään tuttuja,
tirskuvat tyttöjen juttuja.
Muistuttavatko joutsenta, peippoa vai harakkaa,
Äkkiä on ovellamme yksi kurainen kakara
APUA, on ulos menossa meidän paras lakana!
Eikä sanattomaksi tyttö tuo jää, kun alkaa selittää:
'On nyt niin märkä kesä, tarviihan koirilla olla pesä!'
Alkaa tahtojen taisto,
kunnes sanoo äidinvaisto:
'Vaihda lakana vanhaan pyyhkeeseen,
niin ei lopu leikki nyyhkeeseen.'
Kohta pihassa ihailen leikin mallia,
tytöt siivookin jo hevostallia.
On pyyhe lentänyt nurkkaan, ja kun sen alle kurkkaan,
olen löytänyt pehmeän sopin, ihan oikean kaninkopin.
On leikkipihalla rauha, kesätuuli lämmin ja lauha.
Sekunniksi ehdin istahtaa
korviavihlovan tyrskeen, satakaks'kymmentä senttisen pyörremyrskeen.
Se raivoo, räyhää, ratisee, ihan liitoksissaan natisee.
Aikansa pauhaa, nauttii sitten sylin rauhaa.
-Mikäs se sinut noin raivostutti?
-Väittivät, ei ois muka totta MAMMUTTI!
Ajatuksia koitan muuhun siirtää, voisithan vaikka välillä piirtää.
Väritä pari hepoa, tulee samalla sulle lepoa!
Mutta pian on mennyt aika murheen ja vihan
kuuluu jälleen kutsu pihan.
Onko vuorossa olympialaiset,
jotka järjestää 6-vuotiaat pikkunaiset?
Vai onko formuloissa uudet sarjat, kun lentää puskissa karviaismarjat?
Tai onko se totta, on muodissa jälleen 'Kirkonrotta'?
Sitten joskus illansuussa,
mietin tuota ihmettä pihlajapuussa.
Koko päivän se on jotain värkännyt,
letti pörhössä lennellyt.
Vaan onpa illassa valtava taika,
kun koittaa iltapesun aika.
Mieli olisi askarrella, piirrellä ja lauleskella.
Ja kun vaihdetaan päälle yöpaitaa,
nähdään tunteita laidasta laitaan.
Kun pitäisi käydä nukkumaan, alkaa lintuset puissa kukkumaan.
Äidin tunnistaa punaväristä
uni hiekat voi löytää varpaiden välistä!
Kun ilta yöksi pimenee ja leikin äänet tuhinaksi hiljenee.
Alkaa päivän arvoitus selvitä, kyhnää kylkeen yöllinen mönkijä.
Ei se otus jäänytkään yöksi pihlajaan pihaan
vaan hamuaa kätensä äidin hihaan!
kullanmuru.
Lajissaan ainoa
SYLI PULU!
♥PALJON ONNEA,
elamäsi merille,
RAKAS LAPSI♥
T: Äiti
elamäsi merille,
RAKAS LAPSI♥
T: Äiti