HEIPÄ HEI!
Se on kuulkaa helmikuu kohta puolessa välissä!
Ulkona sataa vettä ja vähäisetkin lumet saavat kyytiä.
Tätä menoa se on kesä ennen kuin huomataankaan.
Miniprojektini ovat auttamattomasti jäljessä asettamistani aikatauluista.
(Miten ihmeessä? :-o)
Niinpä päädyin pitämään pienen
miniloman, jonka aikana
aion rakentaa Aurinkoiseni valmiiksi.
Mistäs päästä sitä olinkaan suunnitellut aloittavani?
Teenkö ensin sisätöitä? Mittailenko ikkunankarmit? Maalaan ne?
Olisiko sittenkin ulkolaudoitus tehtävä ensin? Lattiat? Missä vaiheessa?
Maalataanko 'ulkolaudat' molemmilta puolilta?
Ja millä värillä sitä nyt pitikään maalata?
Miten se tapetti laitettiinkaan kiinni?
KUKA SANOI, ETTÄ
HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY???
Ja pyh!
Neljän vuoden aikaisemmista suunniteluista huolimatta,
ensimmäinen 'työpäivä' kului, kuinka ollakaan....suunniteluun.
Alkuun pääsin kuitenkin.
Koska Aurinkoisen vinttikerros on kovin matala,
olen päätynyt korottamaan sen seiniä.
Seinänkorotusta tukemaan tein vinttihuoneen sivuseiniin paneloinnit.
Tässä mallailen paneelia ja mahdollista tapettia paikoilleen.
Minkähän värisen lattian vintille laittaisi?
Lopulta sain purettua talon koekasauksesta.
Ja sitten...
Otin esiin upouuden japanilaisen sahani
ja aloin suurentamaan ikkunaa oviaukoksi.
Toiseen kerrokseen olen nimittäin suunnitellut pienen parvekkeen.
Kuten huomaatte, työtilani on kuin tehty nukkekodin oviaukkojen sahaamiseen.
Työtasot... höyläpenkki/keittiöntuoli... ON.
Valaistus... uskokaa tai älkää... ON.
Työvälineet... biltematikku/mattopuukko/japanilainen saha...ON.
Tunnustan, että sahatessa tuli kuuma,
ja ihan vähän myös ikävä
Jorma Haviaa, Esaa, Mariaa, naapurin Mattia
sekä Stromsöön kaiken taitavia puuseppiä.
Vaan katsokaapa! TA-DAA!!!
Ovi on paikoillaan!
Ja minä, minä ihan itse pikku kätösin sen siihen sain asennettua.
VINOSSA???
MITEN NIIN MUKA?
KATSOPA UUDESTAAN!!!
MULLA ON MUUTEN JAPANIALAINEN SAHA.
Sitähän minäkin...ihan suorassa se on. ;D
JA JATKUU...